Videoita Demingistä

Nämä videot löytyvät myös lean blogista, mutta ajattelin ne tännekkin lisätä niin löytää itsekkin paremmin myöhemmin.

Harjun tekstiä massaräätälöintiseminaarista

Nyt kipin kapin lukemaan Harjun Pekan tekstiä Leanistä, Six Sigmasta ja Massaräätälöinnistä. Samassa yhteydessä myös muutamia kommentteja itse seminaarista. Seminaariesitelmiin löytyy linkkejä Massaräätälit Ry:n sivuilta.

Eräkoko yksi pikaruokalassa

Olen työni puolesta reilun viikon Pietarissa ja kävin tänään hakemassa vähän mahan täytettä paikallisesta pikaruokaketjusta. Tuote on blinit, eli täytetyt letut ja ketjun nimi on Teremok.

Pikaruokaravintoloita käytetään monesti esimerkkinä kun selitetään esim imuohjausta vaikka sitähän esim mäkkärin tai hesen keittiön toiminta ei ole. Siellä pusketaan x määrää bic mäkkejä prosessin läpi ja toivotaan, että niille kaikille löytyy ostaja ennenkuin burgerit pitää heittää roskiin.

Teremokissa paistajalla oli käytössään kaksi pannua joista toisessa paistettiin seuraavaan letun ensimmäistä puolta ja toisen päällä viimeisteltiin lettu ja lyötiin täytteet sisään. Täytetty lettu siirrettin lautaselle ja odottavan asiakkaan tarjottimelle. Tämän jälkeen seuraava lettu käännettiin tälle täyttölevylle ja toiselle levylle laitettiin seuraava aihio paistumaan.

Täytteitä ja taikinaa oli pieni puskuri kutakin ja erilaisia vaihtoehtoja oli helposti kolmisen kymmentä. Ainuttakaan valmista tuotetta ei jouduttu heittämään pois sen takia, että se olisi odottanut asiakasta liian kauan.

Ainoat ongelmat tulivat kassan ja paistopisteen balansoinnissa. Kaksi kassaa oli liikaa yhdelle paistopisteelle, sopivampi yhdistelmä olisi ehkä ollut 3 kassaa kahdelle paistopisteelle, mutta siihen ei tuolla hetkellä riittänyt asiakaskunta.

Tämähän ei sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä ja tekeehän esim Subway huomattavasti parempaa työtä räätälöinnissä kuin purilais-paikat, mutta tämä kiinnitti poikkeavan tuotteensa mielenkiintoisen paistopisteen takia huomioni.

Niin ja oli muuten hyvää :)

Ohnon ympyrä

Kerrotaan, että Taiichi Ohnolla oli tapana koluttaa oppilaitaan havaitsemaan tuhlausta piirtämällä tehtaan lattiaan ympyrän ja seisottamalla heitä siinä joskus jopa tuntikausia kunnes heiltä tulevien ideoiden laatu oli oikean lainen.

Olen itse harrastanut tätä omassa työssäni jonkin verran, ihan itsekseen ja työntutkimuksia tehdessäni tulee muutenkin seistyä työpisteen vieressä pitkiä aikoja ja suosittelen kyllä muitakin koittamaan. Tässäkin asiassa harjoitus tekee mestarin. Gemba Panta Rein:n blogissa on ollut juttua tästä harjoituksesta ja siellä asetetaan tavoitteeksi 30 havaintoa puolessa tunnissa ja yksi toteutettu muutos seuraavan aikana. Itse en ole tuollaisiin lukemiin päässyt vielä koskaan.

Samaisessa blogissa on toinen merkintä ja siinä haaste löytää kuvasta parannuskohteita. Kirjoituksen loppupuolelta löytyy linkki kirjoittajan omiin havaintoihin joita kertyi 18 kahdessatoista minuutissa. Itse en pystynyt nimeämään kuin muutaman, lähinnä ahtauteen ja putkinäyttöjen paljouteen liittyen. Kun listaa lukee niin mulle ainakin tuli mieleen, että olisihan nuo pitänyt huomata. Pieniä yksinään, mutta merkitys on suuri jos kaikkiin kiinnittää huomiota. Näyttää siltä, että en ole tarpeeksi tyytymätön nykytilaan kun saman suuntaisia havaintoja tehnyt.

Lean-koulutusta Dipolissa

Tutkailin noita sivupalkissa esiintyviä mainoksia ja huomasin, että Dipoli on huomattavasti laajentanut tarjontaansa lean-koulutuksen saralla.

Perusteet:

Koulutuksessa paneudutaan muun muassa seuraaviin asioihin:

* Mistä asiakas yrityksellemme maksaa?
* Mitä Lean on ja mitkä ovat sen keskeiset periaatteet?
* Kuinka jäsennän yritykseni arvoketjun?
* Miten tunnistan hukan ja poistan sen?
* Miksi hajonta on pahasta ja miten hajontaa hallitaan?
* Mitä työkaluja Leaniksi haluavalla yrityksellä on käytettävissään?
* Millaiseen toimintaympäristöön Lean sopii?
* Kuinka Lean ajattelua sovelletaan yritysten välisissä toimitusketjuissa?
* Lean ja muut tuotannon ”ismit”

Lean Executive:

Lean Executive on workshop-työskentelyyn pohjaava seminaari, jossa aihetta käsitellään kestävän muutoksen mallin ( Lean Iceberg) kautta.

Lean-ajattelussa on näkymättömiä elementtejä, jotka kuitenkin mahdollistavat paljon. Näkymättömät, hiljaiset Lean-järjestelmän osat ovat hankalia luoda, mutta toisaalta myös kestävän kilpailukyvyn lähteitä. Niitä on lähes mahdotonta kopioida. Jokainen yritys joutuu ja saa johtaa ja implementoida oman Lean-ympäristönsä.

Pitkäjänteistä työtä vaativia aiheita mutta juuri siksi kestäviä kilpailuedun lähteitä ovat esimerkiksi:

* strategiavalinnat
* johtajuus
* käyttäytyminen ja sitoutuminen.

Näiden lisäksi tilausten perusteella järjestetään myös työpajoja. Jos jollain lukijalla on kokemusta näistä, tai aikoo osallistua niin kuulisin mielelläni kokemuksia.

Ilokseni sain huomata, että ovat myös linkittäneet tämän blogin ajankohtaista-sivuillaan.