perjantai 29. toukokuuta 2009

Lean ohjelmistokehityksessä

Mielenkiintoinen blogi-merkintä keskeneräisen tuotannon rajoittamisesta ohjelmistokehityksessä: Feature Flow - Increasing velocity using Kanban.

Kannattaa lukaista läpi.

Edit: Lisätään nyt toinenkin linkki joka antaa vähän kattavemman kuvan imuohjauksen soveltamisesta ohjelmistokehityksessä. Ei ollenkaan hassumpaa luettavaa vaikka ei päivätyökseen koodaisikkaan. Introducing Kanban, Flow, and Cadence.

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Tuottavuuden kevätpäivien lean-anti

Kävin eilen tiistaina kuuntelemassa luennot tuottavuuden kevätpäivillä. Tänä vuonna ohjelmassa oli mukana myös lean-aiheita.

Ensimmäinen osuuden piti JTO:n pian eläkkeelle jäävä pitkän linjan työnmittauskouluttaja Pekka Ruissalo, otsikkona Lean on johtamisfilosofia - Me arvostamme alaisiamme. Kyseessä oli aika suoraan Toytan tapaan-kirjasta kopioitu kuvaus leanista ja sen lisäksi karkea käyttöönottosuunnitelma omilla lisäyksillä. Eli missä järjestyksessä lähteä tekemään asioita yms. Ei mitään sinänsä uutta, mutta turvallista perusasiaa. Jonkin verran hiersi lievä six sigma - lean vastakkainasettelu ja yhtäsuurimerkin vetäminen tilaus- ja imuohjauksen välille.

Toisena puhujana oli Tehtaanjohtaja Esko Korhonen GE Healthcare Finland Oy:stä. GE:lle opit tulevat suoraan Japanista Shingijutsu:n konsulteilta ja tämän lisäksi tukena myös konsernin globaali lean team.

Heillä puhutaan häpeilemättä TPS:stä ja terminologia on suoraan sieltä suunnalta. Parasta antia oli oikeastaan huomata tiukasti standardoidun esitysmuodon merkitys kaizen-projekteissa (Action Workout GE:llä) - projektia aloittaessa asiat esitellään aina samalla tavalla samoin loppuraportin esitysmuoto koostuu aina täsmälleen samoista osista.

Toinen mielenkiintoinen huomio oli tuotantolinjojen suunnitteleminen siten, että fyysiset mitat vastasivat työhön kuluvaa aikaa. Linjaston puolessa välissä on kokoonpanoon kuluvasta ajasta kulunut tasan puolet.

Ajanjaksolla 2004-2008 tilantarvetta on pienennetty kolmanneksella, mikä on mahdollistanut aiemmin ulkona tehdyn työn ottamisen omien seinien sisään, tämän lisäksi tuottavuus on samalla ajanjaksolla lähes nelinkertaistunut. Oli myös hienoa kuulla, että ovat myös voittaneet konsernin sisäisiä kädenvääntöjä siitä missä uusia tuotteita aletaan valmistamaan.

GE:n työjärjestys lean periaatteita noudattavan tuotantolinjan luomiselle:
  1. Erota alikokoonpanot
  2. Luo standardityö
  3. Tasaa työvoima vastaamaan tahti-aikaa(takt)
  4. Suunnitele kitit (osat ja tarvittavat työkalut)
  5. Luo vesihämähäkin työnkuva
  6. Luo puskuri (supermarket)
  7. Rakenna virtaava linja
  8. Ota käyttön linjan säännöt

Kolmannen ja viimeisen esityksen piti Luvata Pori Oy:stä Kehityspäällikkö Jari Heikkilä. Myös Luvatalla kehitysprojekteissa on tiukasti standardoitu rakenne. Projektilla on suunniteltu kesto ja aikataulu sekä siinä on tarkoitus kerrallaan mennä kapealla sektorilla syvälle. Keskitytään Kolmeen asiaan:
  1. Tilaus-toimitusketjuun (Flow)
  2. Koneiden ja laitteiden suorityskykyyn (OEE)
  3. Johtamiseen, organisaation suorituskykyyn
Projektien tavoitteena ovat asiakaan näkemässä toimitusvarmuudessa ja -ajassa. Samalla kuitenkin kiinnitetään huomio myös oman kone- ja laitekannan suorituskykyyn ja varastoissa kiinni olevan rahamäärään. Harmi kun en kirjoitellut ylös heidän tuloksiaan, mutta puhuttiin kuitenkin useiden kymmenien prosenttien parannuksista kaikilla mittareilla.

Kaikin puolin molempien yritysten tarinaa oli mielenkiintoista kuunnella ja pitää pitää silmät ja korvaut auki jos tarjoutuu mahdollisuus vierailuun jompaan kumpaan yritykseen. Samaa suosittelen myös lukijoille.

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Kirje päättäjille

Edit: Artikkelin nimi on vaihtunut muotoon Clarion call for leadership. Artikkeli löytyy Waddelin sivuilta ja siitä on tulossa vielä lyhennelmä.

Bill Waddel Evolving Excellencessä joutui lukijan haastamaksi, "Älä vain valita vaan tee jotain". Billin ensimmäinen tapa tehdä jotain on artikkeli nimeltä The Hollow Economy jonka hän aikoo lähettää senaattoreille ja kongressiedustajille siinä toivossa, että edes joku heidän toimistossaan kirjeen lukisi.

Lukaisin sen tuossa aamutuimaan ja todella hyvää asiaa siinä on. Tuli sitten mieleen, että miksi ei kirjoittelisi vastaavaa myös suomen tilanteesta. Erityisesti kiinnostaisi kerätä vertailevaa tilastotietoa tuottavuuden yms. kehityksestä ja verrata sitä Billin esittämiin lukuihin. Eli miten vastaavalla ajanjaksolla suomessa on kehitytty.

Kommenttipyyntö artikkeliin löytyy blogista ja itse juttu Billin omilta sivuilta.

maanantai 18. toukokuuta 2009

Lean-filosofia

Tämä teksti on aiemmin julkaistu insinöörityössäni. Lisätietoa ja lähdeviitteet löytyvät täältä.

Lean kiteytyy viiteen perusperiaatteeseen, joiden kaikkien perimmäisenä tarkoituksena on mudan vähentäminen ja ennen kaikkea sen estäminen kokonaan. muda on japania ja tarkoittaa tuhlausta, hukkaa, eli se on mikä tahansa toimenpide tai työvaihe joka kuluttaa resursseja, mutta ei lisää tuotteen tai palvelun arvoa. Taiichi Ohnon mukaan tuhlausta on seitsemää eri tyyppiä [7, s. 14–18.]:
  • ylituotanto
  • odottaminen
  • tarpeettomat liikkeet
  • kuljetus
  • yliprosessointi
  • tarpeettomat varastot
  • virheet.
Näiden lisäksi on myös muita uudempia tuhlauksen määritelmiä, mutta niitä ei käsitellä tässä. Suurin osa niistä on edellä mainittujen seitsemän jonkinasteisia muunnoksia tai tarkennuksia.

Mudan lisäksi TPS käyttää myös termejä mura ja muri. Mura merkitsee epätasaisuutta ja ailahtelua ja muri työtä, joka on vaikea tai mahdoton tehdä. [7, s. 15.]

Näiden tuhlauksen muotojen estämiseen ja poistamiseen soveltuu loistavasti Lean-ajattelu. Kaikkea pyritään tekemään enemmän vähemmällä samalla kuitenkin tarjoamalla asiakkaille entistä paremmin juuri sitä mitä he haluavat.[4, s. 15.] Lean onkin epävirallisesti käännetty suomeksi sanalla nuuka.

Lean-filosofian mukaiset perusperiaatteet ovat:
  • arvon määrittely
  • arvoketjun tunnistaminen
  • vuo
  • imu
  • täydellisyys [4, s. 15–26].
Arvon määrittely. Arvo pitää määritellä asiakkaan näkökulmasta katsoen, ei tuotteen valmistajan ja vielä vähempää tuotteen suunnittelijan toimesta. Pitää ymmärtää, mitä asiakas haluaa, ja vastata tähän mahdollisimman hyvin. [4, s. 16–19.]

Arvoketjun tunnistaminen. Sen lisäksi, että tunnistetaan arvo asiakkaan näkökulmasta, pitää myös nähdä koko ketju raaka-aineista asiakkaaseen. Pitää tunnistaa arvoa lisäävät vaiheet ja sellaiset, jotka eivät sitä tee ja jotka ovat siis tuhlausta. [4, s. 19–21.]


Vuo. Ideaalitilanteessa tuotteet virtaavat tuotantosolussa työvaiheesta toiseen yksi kerrallaan. Jokaisessa vaiheessa käsitellään kerrallaan vain yhtä osaa kerrallaan, vaiheesta toiseen siirtyy vain yksi osa kerrallaan ja vasta sitten kun seuraava työvaihe sitä tarvitsee.[8, s. 101.]


Imu. Vuon kanssa käsi kädessä kulkee imu eli tuotannon kyky vastata asiakkaan kysyntään välittömästi. Tuote valmistetaan vasta kun asiakas ilmaisee tarpeensa eli imee. Tämä tietysti edellyttää asetusaikojen dramaattista vähentämistä, mutta useimmissa tapauksissa se ei muodosta ongelmaa. Vaikutukset varastojen kokoon ja läpimenoaikoihin ovat merkittävät.[4, s. 24–25.]


Täydellisyys. Kun neljä edellistä periaatetta on sisäistetty, niin neljäskin periaate vaikuttaa huomattavasti järkevämmältä. Tavoitteena tulee jatkuvasti olla tuhlauksen poistaminen. Toisin sanoen tavoitteena on vähemmän virheitä, enemmän joustavuutta ja juuri oikeita tuotteita juuri silloin kun asiakas ne haluaa.[4, s. 25–26.]

Huomattavan tärkeää on kuitenkin muistaa se, että nämä periaatteet eivät ole mitään kertatoimenpiteitä. Kun kierros on saatu päätökseen, aloitetaan se uudelleen, eli toimintaa kehitetään jatkuvasti (Kaizen). [8, s. 11.]

Tämän työn puitteissa perehdytään tarkemmin lähinnä vuon ja imun jalkauttamiseen. Kaikkien viiden periaatteen käsitteleminen riittävän kattavasti laajentaisi työtä liikaa.

Lukusuosituksia

Ajattelin tässä pistää pienen tilauksen sisään Amazoniin kun alkaa asialukemin olemaan lopussa. Kysyisinkin blogin lukijoilta suosituksia. Kirjan ei tarvitse välttämättä olla lean-kirja, mutta jonkinlainen asiayhteys olisi hyvä olla olemassa.

Ainakin seuraavia kirjoja olen harkinnut seuraavaan pakettiin laittaa:

Taiichi Ohno's Workplace Management(linkki)

Kaizen and the Art of Creative Thinking - The Scientific Thinking Mechanism
By Shigeo Shingo(linkki)

The Toyota Management System: Linking the Seven Key Functional Areas By Yasuhiro Monden(linkki)

Practical Lean Leadership: A Strategic Leadership Guide For Executives
By Bob Emiliani(linkki)

The Lean Business Management System; Lean Accounting Principles & Practices Toolkit
By Brian H. Maskell, Bruce Baggaley, Nick Katko & David Paino(linkki)

Relevance Lost: The Rise and Fall of Management Accounting
By Thomas H. Johnson(linkki)

Löytyykö ehdotuksia tai kommentteja jos olette mainittuja kirjoja jo lukeneet?

perjantai 15. toukokuuta 2009

Lean lainauksia

Vähän kevyempää sisältöä tänään. Tälle sivulle on koottu leaniin liittyviä lainauksia. Voisihan noita tuolla olla enemmänkin, mutta ihan hauskaa luettavaa näinkin.
Time waste differs from material waste in that there can be no salvage. The easiest of all wastes and the hardest to correct is the waste of time, because wasted time does not litter the floor like wasted material. ~Henry Ford

torstai 14. toukokuuta 2009

Videoita Demingistä

Nämä videot löytyvät myös lean blogista, mutta ajattelin ne tännekkin lisätä niin löytää itsekkin paremmin myöhemmin.


torstai 7. toukokuuta 2009

Harjun tekstiä massaräätälöintiseminaarista

Nyt kipin kapin lukemaan Harjun Pekan tekstiä Leanistä, Six Sigmasta ja Massaräätälöinnistä. Samassa yhteydessä myös muutamia kommentteja itse seminaarista. Seminaariesitelmiin löytyy linkkejä Massaräätälit Ry:n sivuilta.