Kevään Lean-seminaarisarja Dipolissa

Mielenkiintoinen, mutta suolaisen hintainen seminaarisarja Dipolissa kevään aikana. Onko kukaan lukija aikeissa osallistua?

Pitää tunnustaa oma tietämättömyyteni, mutta puhujista ainoastaan Liker on töidensä puolesta ennalta tuttu. Hines lienee Womackin ja Jonesin kavereita, käsittääkseni LEI:n brittein toimisto tekee läheistä yhteistyötä Cardiffin yliopiston kanssa. Martin Christopher on kirjoittanut ainakin kirjan Logistics & Supply Chain Management: creating value-adding networks ja tuo opus on ainakin Amazonissa saanut hyviä arvioita. Ja näyttää kyllä siltä, että olen herra Vollmaninkin teoksiin tutustunut. Ainakin Manufacturing planning and control systems for supply chain management -kirjan kansi näyttää tutulta, että ainakin se on tullut selailtua läpi. Hänen uusin kirjansa The Power of Two on sen verran uusi, että edes Amazon ei tarjoa siitä arvioita. Kukaan tutustunut?

Professor Martin Christopher, Cranfield University
SCM 2009 – Collaboration Across Organizations 16.1.2009

Martin Christopher is Professor of Marketing and Logistics at Cranfield School of Management. He has published widely and his recent books include Logistics and Supply Chain Management and Marketing Logistics. In addition to leading a number of on-going research projects in logistics and supply chain management, Martin Christopher is active as an advisor to many organisations.

Professor Jeffrey Liker, University of Michigan
Toyota Way & Culture 16.3.2009
Seminar agenda to be announced later.

Dr. Jeffrey K. Liker is Professor of Industrial and Operations Engineering at the University of Michigan. He is author of the international best-seller, The Toyota Way: 14 Management Principles from the World’s Greatest Manufacturer, which speaks to the underlying philosophy and principles that drive Toyota’s quality and efficiency-obsessed culture.

ref Professor Peter Hines, Cardiff Business School
Lean Thinking – Choose to Thrive, Not Just Survive 23.4.2009

Professor Peter Hines is Professor of Supply Chain Management and Director of the Lean Enterprise Research Centre at Cardiff Business School. Peter Hines followed a successful career in distribution and manufacturing industry before joining Cardiff Business School in 1992. The Lean Enterprise Research Centre is the largest dedicated research centre in Lean Thinking in the world. He has written or co-written several books including “Creating World Class Suppliers” published in 1994, “The Lean Enterprise” published in 1997 and “Value Stream Management” published in 2000.

Professor Tom Vollmann, IMD
Strategic Demand Chain Management 10.6.2009
Seminar agenda to be announced later.

Thomas Vollmann is Professor of Manufacturing Management at IMD. He has been actively involved in executive education and is a consultant to numerous companies in manufacturing, benchmarking, supply and demand chain management and a lecturer in executive development programs throughout the world. Professor Vollmann’s recent books are The Power of Two (2008), with Carlos Cordón, and Manufacturing Planning and Control Systems, Fifth Edition (2005), with W.L. Berry and D.C. Whybark.

5S on työkalu,

Ei filosofia tai ajattelumalli, eikä myöskään siivousmenetelmä kuten olen kuullut sen käyttötarkoitusta joissain firmoissa kuvattavan. Satuin törmäämään wikipedian 5S-sivuun ja karvat nousi pystyyn sitä lukiessani.

5S on filosofia, joka keskittyy työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin niin, että se kasvattaa työn tuottavuutta.

5S ei ole mitään muuta kuin työkalu jolla varmistetaan, että poikkeamat tulevat esiin. Tämäkään ei vielä riitä vaan poikkeamiin pitää myös reagoida ja niiden aiheuttaja(t) poistaa. Se on se joka todella lisää tuottavuutta, ei se että lattiat kiiltävät ja roskiksella on teipillä merkattu paikka lattiassa.

Suomessa näyttää olevan ihan konsulttitoimistojakin joiden ainut tuote on 5S-projektien vetäminen. Jos tietous jää tuolle yhden tempun ihme -tasolle niin en yhtään ihmettele jos lean-periaatteet eivät koskaan juurru suomalaiseen teollisuuteen (tai muuallekaan) ja suomalaisen tuotannollisen työn alasajo jatkuu.

Talentiimi tarjoaa Lean koulutusta

Huomasin tuossa sivuston laidassa olevista mainoksissa, että firma nimeltä Talentiimi järjestää suomessa lean ja six sigma koulutuksia.

Lean tarjonta on pitkälti muutaman päivän kokonaisuuksia hyvin yleisellä sisällöllä.

Heillä on myös kirjakauppa, valitettavaa vain että kotimaiset kirjakaupat eivät yksinkertaisesti pysty kilpailemaan esim amazonin kanssa. Heillä erikoistarjouksena Lean Six Sigma Pocket Book hintaan 20€, amazonista saman kirjan saa vajaaseen kahteentoista taalaan.

Onko kukaan käyttänyt tämän talon palveluita? Kommentteja?

Kirjahylly lisätty

Päätin lisätä blogiin listauksen omistamistani lean-kirjoista. Toteutin sen Amazonin suosiollisella avustuksella, sieltä kuitenkin löytyy käytännössä kaikki alan kirjat ja toisekseen jos joku sieltä kautta ostaa kirjan niin saan siitä pienen provikan :) Ainut huono puoli on osittainen englanninkielisyys, mutta sen kanssa olen valmis elämään. Toinen muutos on sivun layoutin vaihtaminen leveämpään.

Jaoin kirjat kahteen kategoriaan; omasta kirjahyllystäni löytyvät ja yleiset amazonista hakusanalla lean löytyvät kirjat.

Linkki kirjahyllyyn. Lisään linkin myös tuonne sivuun niin löytyy aina tarvittaessa.

Lean-valmistuksen historia

Katso lähteet ja lisätietoa täältä

Lean-valmistus käsitteenä juontaa juurensa toisen maailmansodan jälkeiseen Japaniin, missä hiljattain perustetun Toyota Motor Corporationin johto antoi päätuotantoinsinööri Taiichi Ohnolle (1912­­–1990) tehtäväksi nostaa tuotannon kapasiteettia merkittävästi. Ongelman muodosti pääoman lähes täydellinen puuttuminen ja konekannan vanhanaikaisuus. Täytyi siis keksiä sellaisia toimenpiteitä, joilla pystyttäisiin tekemään enemmän vähemmällä.
Ohno lähti opintomatkoille massatuotantolaitoksiin Yhdysvaltoihin. Hän vieraili lähinnä autotehtaissa, mutta eniten ideoita hänelle antoi amerikkalaistyylinen supermarket. Sieltä asiakas sai juuri sitä mitä halusi, silloin kun halusi ja sellaisen määrän kuin halusi – täydellinen esimerkki imuohjauksesta. [5.]

Ohno loi perustan Toyota Production Systemille toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, mutta suurin yksittäinen tapahtuma, joka antoi sysäyksen uudelle suunnalle yrityksen toiminnassa, oli sen ainut lakko. Japanissa oli hyvin vahva ammattiyhdistysliike, samaan liittoon kuuluivat niin työntekijät kuin toimihenkilötkin. Ammattiyhdistykset olivat onnistuneet vakavasti rajoittamaan yritysten oikeuksia erottaa työntekijöitä, kun Toyota vuonna 1950 oli suurissa taloudellisissa ongelmissa ja aikoi erottaa neljäsosan työvoimastaan, työntekijät nousivat kapinaan ja valtasivat tehtaan. Toyota Motor Corpin pääjohtajalle Kiichiro Toyodalle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tehdä kompromissiratkaisu. Toyota sai erottaa neljäsosan työntekijöistään, mutta jäljelle jääville annettiin kaksi lupausta: elinikäinen työsuhde ja työsuhteen kestoon perustuva palkkaus. Nämä toimenpiteet muuttivat työntekijät koneiden tapaan kiinteiksi kuluiksi ja sitouttivat heidät yhtiön toimintaan ennennäkemättömällä tavalla. [3, s. 53–54.]

Usein luullaan, että kaikki Toyota Production Systemin ideat ovat täysin japanilaisperäisiä, vaikka tosiasia on, että monet TPS:n keskeisistä ideoista ovat paljon vanhempia. Ohno ja muut toyotalaiset yhdistivät monia konsepteja, jotka oli keksinyt jo joku muu, joskus paljon heitä aiemmin. Englannissa 1800-luvulla tehtiin identtisiä laivojen osia, yksi kappale kerrallaan. Hieman myöhemmin Yhdysvalloissa valmistettiin kiväärien tukkeja 14 koneen voimin, koneet oli järjestetty solumalliin, ei prosessiperheiksi. 1900-luvun alussa harppaukset mittausteknologiassa ja kovametallin työstämisessä mahdollistivat viimein katkeamattoman virran Fordin tehtailla. 30-luvulla saksalainen lentokoneteollisuus käytti tarkkaan laskettua tahtiaikaa tahdistamaan koneen runkojen yhtäaikaista liikuttamista tuotantolinjalla. Mitsubishillä oli teknistä yhteistyötä saksalaisten kanssa, ja periaate siirtyi sitä kautta Japaniin ja edelleen Toyotalle. [6, s. 2.]

Sotien jälkeen Ohno alkoi yhdistellä näitä oppeja kehittäen samalla monia omia. Mutta todellakaan ei voida sanoa, että Lean olisi pelkästään Japanilaisten ansiota.