Imuohjausta tietotyössä

Olen aiemminkin tuonut esiin linkkejä imuohjatusta tietotyöstä, tarkemmin ohjelmistokehityksestä.

Mutta mikäänhän ei sano, että se ei soveltuisi muun laiseen työhön. Jon Miller Gemba Panta Rei-blogissa on lähtenyt kokeilemaan miten homma toimii lean-konsultin työn organisoinnissa. Mielenkiintoista luettavaa.

Kuva (c) Gemba Panta Rei

Ensimmäinen viesti, homma alkuun.
Toisessa viestissä taululle suoritetaan hieman kaizenia.
Kolmannessa mietitään eri sarakkeiden merkitystä.

Video tuhlauksen muodoista

Videomuotoista koulutusmateriaalia myyvä Gemba Academy on julkaissut uuden näytteen sisällöstään. Kysessä on 7 tuhlauksen muotoa-moduulin ensimmäinen video.

Mukana esimerkiksi karrikoituja esimerkkejä tuhlauksesta mikä auttaa hahmottamaan mitä eri muodoilla tarkoitetaan. Videon pituus on kymmenisen minuuttia joka ei paha uhraus tästä ole.

Minulla sattuu olemaan tunnukset tuonne palveluun joten jos tulee mieleen jotain kysyttävää muusta sisällöstä niin vastaan mielelläni (en saa rahaa jos tämä johtaa tilaukseen:))

Aiemmin Gemba Academy on julkaissut myös muita esimerkkejä sisällöstään.

Massaräätälöintiseminaarin satoa

Massaräätälit ry:n vuosiseminaarin esityksien kalvot ovat saatavilla yhdistyksen nettisivujen tiedostoarkistosta.

Ilman puhetta esitykset jäävät hieman rammoiksi, mutta kannattaa silti lukaista läpi. Jos ei muuta niin antamaan esimerkkiä siitä mikä on mahdollista.

Lean ohjelmistokehityksessä

Mielenkiintoinen blogi-merkintä keskeneräisen tuotannon rajoittamisesta ohjelmistokehityksessä: Feature Flow - Increasing velocity using Kanban.

Kannattaa lukaista läpi.

Edit: Lisätään nyt toinenkin linkki joka antaa vähän kattavemman kuvan imuohjauksen soveltamisesta ohjelmistokehityksessä. Ei ollenkaan hassumpaa luettavaa vaikka ei päivätyökseen koodaisikkaan. Introducing Kanban, Flow, and Cadence.

Tuottavuuden kevätpäivien lean-anti

Kävin eilen tiistaina kuuntelemassa luennot tuottavuuden kevätpäivillä. Tänä vuonna ohjelmassa oli mukana myös lean-aiheita.

Ensimmäinen osuuden piti JTO:n pian eläkkeelle jäävä pitkän linjan työnmittauskouluttaja Pekka Ruissalo, otsikkona Lean on johtamisfilosofia - Me arvostamme alaisiamme. Kyseessä oli aika suoraan Toytan tapaan-kirjasta kopioitu kuvaus leanista ja sen lisäksi karkea käyttöönottosuunnitelma omilla lisäyksillä. Eli missä järjestyksessä lähteä tekemään asioita yms. Ei mitään sinänsä uutta, mutta turvallista perusasiaa. Jonkin verran hiersi lievä six sigma - lean vastakkainasettelu ja yhtäsuurimerkin vetäminen tilaus- ja imuohjauksen välille.

Toisena puhujana oli Tehtaanjohtaja Esko Korhonen GE Healthcare Finland Oy:stä. GE:lle opit tulevat suoraan Japanista Shingijutsu:n konsulteilta ja tämän lisäksi tukena myös konsernin globaali lean team.

Heillä puhutaan häpeilemättä TPS:stä ja terminologia on suoraan sieltä suunnalta. Parasta antia oli oikeastaan huomata tiukasti standardoidun esitysmuodon merkitys kaizen-projekteissa (Action Workout GE:llä) - projektia aloittaessa asiat esitellään aina samalla tavalla samoin loppuraportin esitysmuoto koostuu aina täsmälleen samoista osista.

Toinen mielenkiintoinen huomio oli tuotantolinjojen suunnitteleminen siten, että fyysiset mitat vastasivat työhön kuluvaa aikaa. Linjaston puolessa välissä on kokoonpanoon kuluvasta ajasta kulunut tasan puolet.

Ajanjaksolla 2004-2008 tilantarvetta on pienennetty kolmanneksella, mikä on mahdollistanut aiemmin ulkona tehdyn työn ottamisen omien seinien sisään, tämän lisäksi tuottavuus on samalla ajanjaksolla lähes nelinkertaistunut. Oli myös hienoa kuulla, että ovat myös voittaneet konsernin sisäisiä kädenvääntöjä siitä missä uusia tuotteita aletaan valmistamaan.

GE:n työjärjestys lean periaatteita noudattavan tuotantolinjan luomiselle:

1. Erota alikokoonpanot
2. Luo standardityö
3. Tasaa työvoima vastaamaan tahti-aikaa(takt)
4. Suunnitele kitit (osat ja tarvittavat työkalut)
5. Luo vesihämähäkin työnkuva
6. Luo puskuri (supermarket)
7. Rakenna virtaava linja
8. Ota käyttön linjan säännöt

Kolmannen ja viimeisen esityksen piti Luvata Pori Oy:stä Kehityspäällikkö Jari Heikkilä. Myös Luvatalla kehitysprojekteissa on tiukasti standardoitu rakenne. Projektilla on suunniteltu kesto ja aikataulu sekä siinä on tarkoitus kerrallaan mennä kapealla sektorilla syvälle. Keskitytään Kolmeen asiaan:

1. Tilaus-toimitusketjuun (Flow)
2. Koneiden ja laitteiden suorityskykyyn (OEE)
3. Johtamiseen, organisaation suorituskykyyn

Projektien tavoitteena ovat asiakaan näkemässä toimitusvarmuudessa ja -ajassa. Samalla kuitenkin kiinnitetään huomio myös oman kone- ja laitekannan suorituskykyyn ja varastoissa kiinni olevan rahamäärään. Harmi kun en kirjoitellut ylös heidän tuloksiaan, mutta puhuttiin kuitenkin useiden kymmenien prosenttien parannuksista kaikilla mittareilla.

Kaikin puolin molempien yritysten tarinaa oli mielenkiintoista kuunnella ja pitää pitää silmät ja korvaut auki jos tarjoutuu mahdollisuus vierailuun jompaan kumpaan yritykseen. Samaa suosittelen myös lukijoille.