Tuhlauksen ympäristövaikutukset

Tim McMahonin artikkelista Lean Blogissa bongasin seuraavan kuvan eri tuhlauksen muotojen ympäristövaikutuksista. Sinänsä selkeitä, mutta silti toistamisen arvoisia asioita.


Taulukko on Yhysvaltain ympäristöviraston Lean ja ympäristö-sivustolta.

Esimerkki yliprosessoinnista

Olen pitkään yrittänyt keksiä päivittäistä esimerkkiä yliprosessoinnista tuhlauksen muotona. Ainakin omalla kohdalla yliprosessointi on ollut kaikista vaikeimmin selitettävä tuhlauksen muoto.

Tänään aamulla se sitten valkeni kun silitin paitaa. Olen jostain syystä aina aiemmin silittänyt paidan hihat molemmilta puolilta vaikka lopputulokseen sillä ei ole mitään merkitystä.

Nyt silitin hihat vain toiselta puolelta ja säästin aikaa, sähköä ja marginaalisesti myös paidan kangasta. Silityksen arvon kuitenkaan vähenemättä.

Tuleeko muilla mieleen päivittäisen elämän esimerkkejä eri tuhlauksen muodoista?

Arvoketjukarttojen arvo?

Mike Wroblewski kirjoittaa blogissaan Got Boondoggle, että hänen mielestään arvoketjukartat ovat tuhlausta ja jatkaa tarkentamalla, että ne ovat tuhlausta silloin kun jätetään homma kesken ja vain piirretään kartat nykytilasta ja tavoitetilasta. Eikä ole epäilystäkään etteikö tämä pitäisi paikkaansa. Jos nyky- ja tavoitetilan väliä ei kavenneta ei kartoillakaan ole mitään arvoa. Ei asiakas maksa siitä, että piirrellään kivoja kuvia.

Sama tuli esiin myös viime syksynä ollessani lean-kurssilla. Kurssin vetäjät painottivat sitä, että ellei kurssiviikon jälkeen tee mitään eri tavalla kuin ennen kurssia niin koko viikkon on mennyt hukkaan. Useimmat osallistujista olivat paikalla kollegoineen ja parina viimeisenä päivänä yritykset omina ryhminään tekivät suunnitelmaa seuraavalle maanantaille, mistä lähtevät liikkeelle kun palaavat töihin.

Kaikella pitää olla tarkoitus. Jos jokin asia ei tee tuotetta valmiimmaksi se on tuhlausta. Se saattaa olla tarpeellista tällä hetkellä ja arvoketjukartan tapauksessa sen avulla tuodaan mahdollisesti päivän valoon suurempia tuhlareita prosessissa. Täydellisessä prosessissa arvoketjukartalle ei kuitenkaan ole tarvetta.

Tuhlauksen muodot

Tuhlausta tai hukkaa (waste), mitä suomenkielistä termiä haluaakin käyttää löytyy seitsemää päätyyppiä. Jotkut mainostavat myös useampaa, mutta ne ovat pohjimmiltaan jonkun seitsemän päätyypin muotoja. Tuhlaus on yksi leanin ydinasioista tai lähinnä sen poistaminen.

Kuljetus (Transportation): Kaikki se kuljettaminen joka ei vie tuotetta lähemmäs asiakasta tai tee tuotetta valmiimmaksi.

Varastointi (Inventory): Varastointi on yksi pahimmista tuhlauksen muodoista koska se piilottaa ongelmia. Tästä huolimatta varastojen poistamiseen ei voi lähteä kahta kättä heitellen, joissain tilanteissa varastointi on seurausta jostain toisesta ongelmasta ja varastojen poistaminen ilman tarkempaa tutkimista saatta aiheuttaa pahempia ongelmia. Varastointi tulee kuitenkin aina kyseenalaistaa.

Liike (Motion): Ihmisten liikkuminen joka ei tee tuotetta valmiimmaksi. Ylimääräiset kädenliikkeet, askeleet, robotin liikkeet yms.

Odottaminen (Waiting): Koskee sekä ihmisiä, että tuotteita. Kaikenlainen odottaminen sitoo pääomaa ja hukkaa resursseja eikä ole sellaista tilannetta jolloin se tuottaisi lisäarvoa.

Ylituotanto (Overproduction): Varastoinnin kaveri ja luoja. Tehdään enemmän kuin on tarpeen 'varmuuden vuoksi'.

Yliprosessointi (Overprocessing): Terminä ehkä hieman huonoa suomea, mutta silti kuvaavin minkä olen löytänyt. Työ joka tehdään 'liian hyvin', eli tarkemmin / paremmin / vahvemmin / jne kuin mistä asiakas maksaa.

Virheet (Defects): Laatuvirheet aiheuttavat ongelmia niin tuotannossa kuin yrityksen ulkopuolellakin. Virheellisesti puhutaan laatukustannuksista vaikka todellisuudessa pitäisi puhua laaduttomuuskustannuksista, laadun tekeminen ei maksa mitään, virheiden korjaaminen on se joka maksaa rahaa. Ja ei, laatua ei tehdä tarkistamalla.

Periaate 3: Järjestelmällinen tuhlauksen eliminointi

Systematic Waste Elimination
Järjestelmällinen tuhlauksen eliminointi

Oman mielikuvani mukaan yksi yleensä huonoiten toteutettuja periaatteita. Eli ei ole tehty tarvittavaa tukiverkkoa ongelmien ratkaisulle ja tuhlauksen eliminoinnille.

Waste on myös aika hankala sana kääntää. Periaattessa se pitäisi kääntää kahdeksi sanaksi, että sen koko merkitys säilyisi. Taistelen siitä itsekseni, että kumpi on parempi tuhlaus vai hukka. Olen kuitenkin sillä kannalla, että tuhlaus on hieman parempi joten ainakin toistaiseksi aion käyttää sitä.

Tuhlausta on kaikki se materiaali, työvoima ja koneet jotka ylittävät absoluuttisen minimimäärän joka tarvitaan arvon lisäämiseksi tuotteeseen tai palveluun.

Tarkennukseksi lisätään vielä arvoa tuottavan työvaiheen määritys joka auttaa ymmärtämään myös tuhlauksen käsitettä paremmin.

1. Työvaiheen pitää olla sellainen, että asiakas tunnistaa sen tärkeäksi ja on valmis maksamaan siitä.
2. Työvaiheen täytyy muuttaa prosessin lopputulosta, tuotteen täytyy muuttua.
3. Työvaihe täytyy onnistua ensimmäisellä kerralla. Toinen yritys ei enää tuota arvoa.

Jos yksikin näistä kolmesta säännöstä ei täyty niin silloin työvaihe ei tuota arvoa. Siitä huolimatta se saattaa olla välttämätön ainakin toistaiseksi, mutta se ei silti tuota arvoa. Parhaimpana esimerkkinä erilaiset tarkistukset ja ylipäätään laadunvalvonta.

Ja sitten vielä tuo vaikea asia, eli järjestelmällisyys. Organisaatiolla pitää olla jatkuva toimintamalli siihen kuinka havaittuun tuhlaukseen reagoidaan. Kuka on vastuussa, kuka organisoi, kuka toteuttaa korjauksen jne. Jos havaitulle tuhlaukselle ei tehdä mitään niin hyvin pian käy niin, että kukaan ei enää katso tarpeelliseksi kertoa asiasta eteenpäin "Kun ei sille kuitenkaan tehdä mitään".

Kirjoitan vielä erillisen viestin tuhlauksen eri muodoista.