5S on filosofia, joka keskittyy työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin niin, että se kasvattaa työn tuottavuutta.
5S ei ole mitään muuta kuin työkalu jolla varmistetaan, että poikkeamat tulevat esiin. Tämäkään ei vielä riitä vaan poikkeamiin pitää myös reagoida ja niiden aiheuttaja(t) poistaa. Se on se joka todella lisää tuottavuutta, ei se että lattiat kiiltävät ja roskiksella on teipillä merkattu paikka lattiassa.
Suomessa näyttää olevan ihan konsulttitoimistojakin joiden ainut tuote on 5S-projektien vetäminen. Jos tietous jää tuolle yhden tempun ihme -tasolle niin en yhtään ihmettele jos lean-periaatteet eivät koskaan juurru suomalaiseen teollisuuteen (tai muuallekaan) ja suomalaisen tuotannollisen työn alasajo jatkuu.
Olen sama mieltä että 5S on työkalu joka tuo esille poikkeamia, mutta jokaisen Lean työkalun päämäärä on vähentää Hukkaa (oletteko sama mieltä)?
VastaaPoistaMinusta, omalta osalta 5S vähentää tietty mudaa: Esim.
• Kuljetukset (Transportation): Kun jokaiselle asialle on tietty paikka, sitä ei tarvitse kuljettaa turhaan paikasta toiseen (esim. lavoja).
• Varastot (Inventory): Varastot ovat selvästi näkyvillä kun romu ei ole tiellä.
• Liike (Motion): Työkaluja ei tarvitse etsiä, vaan ne ovat juuri siellä missä niitä tarvitaan (joku etsii).
• Odotusaika (Waiting): Työkaluja ei tarvitse etsiä, vaan ne ovat juuri siellä missä niitä tarvitaan (joku odottaa, kun toinen etsii).
• Viallinen tuote (Defects): Kun toimintatavoista sovitaan ja niistä pidetään, laatu paranee.
• Ylituotanto (Overproduction): En ole keksinyt, oisko kellä esimerkkejä?
• Yliprosessointi (Overprocessing): En ole keksinyt, oisko kellä esimerkkejä?
Mutta yksi tärkeimmästä hyödystä on se että muu Muda näkyy paljon helpommin, kun työpaikka on järjestyksessä, mikä helpottaa huomattomasti jatkuva parantamista (onko se Poikkeamien näkyvyys juuri tässä?)
Nämä on vain muutamia esimerkkejä 5S hyödyistä. Niiden lisäksi voi väittää että työpaikkamoraali kohenee, jos työntekijät voi itse päättää kuinka näköinen niiden työpaikka on.
Itselläni kaikista esimerkeistä omia kokemuksia, enkä ole edes konsultti…
Kertokaa omista kokemuksista, mitkä asiat toimivat, mitkä eivät. Onko havaittu eroja siinä mitä konsultit lupaa (tai kirjasta on luettu) vs. sitä mitä saa lattiatasolla.
p.s. Kiitos suomalaisesta Lean Blogista!
Kyllä, jokaisen työkalun päämäärä on eliminoida hukkaa ja sitä ajoinkin takaa tuolla viestillä. 5S on hyvä ja tarpeellinen työkalu hallita, mutta se ei ole mikään ihmepilleri millaiseksi se joissain yhteyksissä nähdään.
VastaaPoistaJuuri tuo mudan esiin tuominen on se mitä haen takaa.
Ehkä hieman liian negatiiviseen sävyyn toin asiani esiin. Pohjimmainen syy asian riepomiseen on leanin näkeminen kasana työkaluja, eikä johtamisjärjestelmänä.
Itse olen nähnyt esim sen, että 5S:n koko potentiaali ei tule esiin kun se alennetaan vain hienolta kuulostavan siivouksen tasolle.
Toisaalta olen nähnyt myös tuottavuuden tuplaantumisen hyvin lyhyessä ajassa kun työtila on ollut järjestyksessä.
Kiitos kiitoksista. Huomattavasti mielekkäämpää kirjoittaa näitä kun ihmiset kommentoivat ja kertovat omia kokemuksiaan.
Anton: Aika moni noista 5S:n tuomiksi kokemistasi hyödyistä tulee pohjimmiltaan muualta kuin 5S:stä.
VastaaPoistaJos epästandardit asiat on laitettu kuntoon, eli Mura on poistettu, niin ei 5S:lle jää kuin niiden asioiden hoitaminen, joita ei ole kannattanut standardoida, eli juuri yleinen siivous ja paikkojen ylläpito.
Mura ja Muri itsessään aiheuttavat Mudaa, joten aika moni asia kannattaa ratkaista niiden kautta. Kun Mura ja Muri on saatu kuriin, niin tuotannon virtautuksessa ollaan jo pitkällä. Jossain konepajan lattialla on ihan turha etsiä ratkaisua 5S:stä, jos tuotannon häiriöt johtuvat pohjimmiltaan kysynnän heittelystä, jota ei pyritä hallitsemaan millään tavoin.
Lopulta tullaan siihen, että todelliset ongelmat tulevat esiin ja niihin puututaan. Ja vielä siinä järjestyksessä, että ongelman ratkaisu avartaa pullonkaulaa.
VastaaPoistaYlituotanto
VastaaPoistaValmistetaan jotakin, jota ei tarvita yksiosaisen virtauksen tai kulutuksen puitteissa. Kulutusta vastaava tuotantovirta on jatkuva tavoite. Jokainen voi pohtia, kuinka hyvin vaikka lähikauppa toimii; aika pitkään ne tavarat tässä suhteessa siellä hyllyllä viipyvät. Hyvää aivovoimistelua syntyy, kun ryhtyy oikeasti pohtimaan yksiosaisen virtauksen saavuttamista, tästä mm. kirjoissa lean thinking ja new lean toolbox on hyvä esimerkkejä. ;)
Kiinan tuotanto on tästä joissain suhteissa räikeä esimerkki. tehdään valtava erä tavaraa, joka sitten pusketaan markkinoille halvalla hinnalla.
Yliprosessointi voidaan puolestaan ymmärtää monella tavalla. Se on kuitenkin etupäässä minkä tahansa toiminnon tekemistä liian hyvin. Ja tässäkin tärkein on asiakasrajapinta. Monesti asiakkaalla on aluksi vaikka mitä vaatimuksia, mutta lopulta selvitään hyvin selkeillä perusratkaisuilla.
Mikäli myyntiprosessi toimii huonosti, tehdään tuotteeseen turhia ominaisuuksia, sitä voi olla vaikea myydä ja kaikissa prosessin vaiheissa yliprosessoidaan tekemällä tarpeettomia asioita.
Yliprosessointi voidaan nähdä myös niin, että toimitetaan loppuasiakkaalle levy, vaikka tarvitaan vain tietyn muotoinen kappale. Tässä tapauksessa toimitusproasessi tuottaa bulkkia ja ollaan kaukana yksiosaisesta virtauksesta. Yliprosesointia esiintyy, koska valmistetaan enemmän materiaalia kuin tarvitaan, sitä kuljetetaan enemmän kuin tarvitaan, liikutellaan enemmän kuin tarvitaan jne...
Myös liian korkean laadun tekeminen on yliprosessointia.
Kauppojen hyllyssä (ruokakaupoissa ja kuivatavaraa) on keskimäärin 10 päivän kulutusta vastaava määrä. Poikkeuksia toki on tuotteittain.
VastaaPoistaTuota merkittävästi pienempi keskiarvo tuo koko ketjun tehokkuutta alaspäin. Eli varastolta tilattavien täydennyserien koolla ja ajoituksela on todella suuri merkitys niin varaston ja kuljetusten tehokkuuteen kuin myös itse myymälän sisäisen logistiikan tehokkuuteen.
Lähinnä ajan sitä, että yksisilmäinen ohut ja tasainen virta jokaisen tuotteen kohdalla ei välttämättä ole paras ratkaisu vaan tulisi suorittaa heijunkaa ja tasata tarvetta niin, että koko ketjun tehokkuus optimoituu.
Niin ja ylilaatu on silloin ongelma jos oma prosessi on niin heikko, että sen tuottaminen on merkittävästi kalliimpaa kuin tasan vain asiakkaan vaatimusten täyttäminen. Mutta silloinkin pitäisi katsoa sinne omaan pesään ja miettiä miksi oma laaduttomuus maksaa niin paljon eikä lähteä miettimään, että miten voitaisiin toimittaa hieman laaduttomampia tuotteita.