"Missä on tuote asiakkaalle, siellä on myös arvoketju. Haaste on sen näkeminen" -Learning to See, Lean Enterprise Institute
Aiemmin tässä sarjassa olemme käsitelleet aihetta yleisesti sekä tapoja kehityskohteen valintaan. Lukeaksesi näistä aiheista valitse artikkelit seuraavista linkeistä.
Tässä kolmannessa osassa käymme läpi nykytilakartan luomisen.
Se on sitä miltä se näyttää
Loistavan nykytilakuvauksen tekemisessä tärkeintä on dokumentoida vain se mitä näet. Emme ole kiinnostuneita siitä kuinka prosessin pitäisi toimia tai kuinka se on suunniteltu toimivaksi.
Sen sijaan olemme kiinnostuneita siitä kuinka prosessi toimii tänään. Muuttuuko prosessi vähän huomenna? Varmasti, mutta se on ihan ok.
Ihanat ikonit
Muistan ensimmäisen kerran kun näin arvoketjukartan. Ihmettelin miten kukaan voisi hyötyä siitä. Se oli sotkuinen, enkä tiennyt mitä mikäkin kuvake tai muoto tarkoitti. Lyhyesti, olin hieman peloissani koko asian suhteen.
Onnekseni minulla oli loistavia opettajia ja opiskelin aihetta kattavasti päästäkseni peloistani.
Ainut tapa välttää pelot (olettaen, että arvoketjukartat ovat sinulle täysin uusi asia) on opiskella ja harjoitella, harjoitella ja harjoitella. Todellisuudessa tulet käyttämään vain muutamaa ikonia jokaisessa kartassa ja muihin voit ihan hyvin käyttää lunttilappua.
Avuksi olen löytänyt tämän sivuston joka tarjoaa hyvät ja ilmaiset selitykset suurimmasta osasta yleisimmistä arvoketjuikoneista. Toinen loistava apu on Kaizen productsin VSM Quick Guide. Se ei ole ilmainen, mutta ehdottomasti hintansa arvoinen.
Siirrytään sanoista tekoihin
Noniin, opetellaanpa seuraavaksi nykytilakartan teko. Asioiden hahmottamiseksi olen luonut kuvittellisen esimerkin maapähkinävoihilloleipätehtaasta.
Tehtaamme kulkee nimellä KB&R Inc. Niille jotka miettivät kirjaimien alkuperää, ne ovat kolmen lapseni nimien alkukirjaimet.
Vaihe 1: Laske tahtiaika. (käänt. huom. myös cycle time käännetään suomessa usein tahtiajaksi). Älä jatka ennenkuin tämä vaihe on valmis. Jos et muista kuinka tahtiaika lasketaan niin tämä artikkeli auttanee sinua eteenpäin.
Esimerkissämme päivittäinen asiakastarve on 700 kappaletta ja työtä tehdään seuraavasti.
- Tunteja vuorossa: 8
- Taukominuutteja vuorossa: 30
- Vuoroja päivässä: 1
- Työpäiviä viikossa: 5
Vaihe 2: Ota esille kynä ja ISO kumi. Parhaimmissa arvoketjukartoissa on kumitusjälkiä ympäriinsä. Pyydän, älä käytä kuulakärkikynää piirtäessäsi näitä.
Vaihe 3: Ota iso paperiarkki. Tavallinen A4-kokoinen arkki ei riitä. Henkilökohtaisesti suosin A3:sta. Se on iso, mutta ei kuitenkaan liian iso kuljeteltavaksi.
Vaikka käytän tämän artikkelin karttojen piirtämisessä tietokonetta apuna suosittelen teitä kuitenkin aina piirtämään kartan paperille ennen sähköiseen muotoon siirtämistä. Vasta kun karttaa on tarkoitus jaella isommalle joukolle voit siirtyä käyttämään ohjelmistoja.
Vaihe 4: Kävele prosessi alusta loppuun. Kävelkää ryhmänne kanssa prosessi läpi ymmärtääksenne yleisen prosessivirran. Tärkeää on myös alku- ja loppupisteiden määrittäminen. Älkää yrittäkö tehdä kartasta liian kattavaa. Muistakaa, että elefanttikin syödään pala kerrallaan.
Vaihe 5: Piirrä asiakaslaatikko ja täytä sen tiedot. Paperin oikeaan yläkulmaan piirrämme pienen sahalaitakattoisen laatikon esittämään asiakastamme.Tämän lisäksi täytämme heidän kuukausittaisen ja / tai päivittäisen tarpeensa sekä ensimmäisessä vaiheessa laskemamme tahtiajan. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se isompana.
Vaihe 6. Menkää loppupäähän! Aloitamme kartan piirtämisen prosessin loppupäästä ja jatkamme kartoitusta lopusta alkua kohti. Äläkä unohda sitä pyyhekumia, tulet tarvitsemaan sitä. Suosittelen kirjurin nimeämistä joka huolehtii kartan piirtämisestä.
Yksi tapa jota voitte käyttää on pyytää jokaista ryhmän jäsentä piirtämään kartan prosessista. Kun kartat on piirretty voitte vertailla niitä ja piirtää niiden perusteella lopullisen kartan. Toinen tapa on jakaa prosessi ja työryhmä osiin niin, että osa kartoittaa alkuosan, osa keskiosan ja osa loppuosan.
Tapoja on monia, kokeilemalla löydätte omaan tilanteeseenne parhaiten sopivan tavan.
Vaihe 7: Keskittykää materiaalivirtaan. Keskittykää aluksi materiaalivirtaan, eli kartan alempaan puoliskoon. Tämä pitää sisällään prosessi- ja tietolaatikot.Tietolaatikoista sen verran, että vaikka teillä ei olisikaan kaikkea mahdollista tietoa päivän päätteeksi niin tehkää vain parhaanne. Voitte aina antaa ryhmälle kotitehtäviä ja tarkistaa luvut myöhemmin.
Itse asiassa, vaikka teillä olisikin täydelliset tiedot olemassa niin six sigma-puoli minussa kehottaa teitä tarkistamaan mittauksenne varmistaaksenne, että voitte luottaa lukuihin. Jos haluatte olla todella tarkkoja voitte määrittää erilaiset keskiarvot ja tilastolliset jakaumatkin. Tätä neuvoa et näe useimmissa lean-arvoketjukarttakirjoissa, sen voin taata.
Tutkittuamme KB&R:n tuotantoprosessia iltapäivän ajan opimme, että jokainen vaihe prosessissa työllistää yhden työntekijän. Keräsimme myös tiedot jaksoajoista jokaisessa vaiheessa. Tämän lisäksi voimme myöhemmin kerätä tiedot myös saannosta ja asetusajoista.
Vaihe 8: Lisää varastot / odotusajat. Kun olette saaneet karttaan kaikki prosessi- ja tietolaatikot on aika lisätä varastot ja / tai odotusajat. Nämä ovat pieniä keltaisia kolmioita joiden sisällä I-kirjain.Varastojen osalta yksinkertaisesti laskemme prosessien välissä olevat tuotteet ja kirjoitamme tämän luvun kolmion alle.
Haluamme myös muuntaa nämä kappaleet päivä riitoksi. Tämän saamme jakamalla kappalemäärän keskimääräisellä päivätarpeella (sama jota käytimme myös tahtiaikaa laskiessamme).
Joten jos keskimääräinen päivätarpeesi on 10 kappaletta ja laskit 20 kappaleen varaston vaiheiden A ja B välissä on tämän varaston riitto 2 päivää. Tämä luku kirjoitetaan myöhemmin lisättävään aikajanaan.
Älä yritä kartoittaa jokaista nimikettä. Valitse yksi tai kaksi pääkomponenttia joilla aloitat. Uusia voi aina lisätä karttaan myöhemmin.
Esimerkissämme päätimme yksinkertaisesti käsitellä kahta leivänpalaa puolivalmisteena koska ne liikkuvat prosessin läpi yhdessä.
Emme myöskään laske leipien täytteitä tällä erää koska KB&R:n loistava ostotiimi neuvotteli erinomaisen kaupintavarastosopimuksen toimittajan kanssa joten näiden linjalla oleva varasto on varsin pieni.
Tutkiessamme prosessia opimme, että hillo- ja pakkausasemien välillä oli 486 puolivalmistetta (972 leivänpalaa). Tämä on yhtä kuin 0,69 päivän riitto (486 puolivalmistetta / 700 voileivän päivätarve).
Kävellessämme prosessin läpi huomasimme, että jokainen vaihe näytti työskentelevän itsekseen. Toisin sanoen, maapähkinävoita levittävä nainen näytti tuottavan niin monta leipää kuin ehti ja työnsi ne eteenpäin hillon levitykseen.
Tämä työntäminen löytyy lähes jokaisesta massatuotantoprosessista. Kun näemme työntämistä prosessissa merkitsemme sen arvoketjukarttaan varastokolmionläpi kulkevalla katkoviivanuolella.
Vaihe 9: Piirrä tietonuolet. Tämä on se vaihe joka mielestäni todella erottaa arvoketjukartan perinteisistä prosessikartoista. Sen lisäksi, että näemme materiaalivirrat haluamme myös ymmärtää kuinka tieto kulkee.Haluamme esimerkiksi tietää liikkuuko tieto sähköisesti vai manuaalisesti. Jos tieto kulkee sähköisesti niin käytämme salaman muotoista nuolta, jos manuaalisesti niin käytämme suoraa nuolta.
Tässä vaiheessa piirrämme myös tuotannonohjauslaatikkomme. Monilla tämä laatikko pitää sisällään kirjaimet MRP. Useimmissa massatuotantoprosesseissa näemme useita manuaalisen tiedon nuolia MRP-laatikosta osoitettuna eri prosessilaatikoihin.
Esimerkissämme tuotantoa ohjataan jokaiselle vaiheelle itsenäisesti. Toisin sanoen, jokainen työpiste saa oman tuotanto-ohjelmansa. Piirrämme tämän käyttäen suoria, manuaalisen tiedon nuolia.
Lisäämme myös tietovirrat sekä asiakkaalta, että toimittajiemme suuntaan. Esimerkissämme KB&R:n asiakkaat lähettävät 30 päivän sähköiset ennusteet sekä päivittäiset sähköiset tilaukset. Vastavuoroisesti KB&R lähettää leipätoimittajille sähköisen viikkoennusteen.
Vaihe 10: Lisää aikajana. Lopuksi voime lisätä aikajanan arvoketjukartan alaosaan. Tämä sahalaitainen jana auttaa meitä erottamaan arvoa lisäävät jaksoajat (löytyvät tietolaatikoista) arvoa lisäämättömistä ajoista (riitot, päivinä tai tunteina).Viimeisenä vaiheena laskemme yhteen arvoa lisäävät ajat sekä lisäämme tämän aikajanan loppuun. Tämän lisäksi laskemme yhteen varastointiajat ja lisäämme senkin aikajanan loppuun.
Esimerkissämme arvoalisääväksi vaiheajaksi tuli 97 sekuntia ja arvoa lisäämätöntä varastointiaikaa kertyy yhteensä 2,39 päivää. Kutsumme tätä kokonaisvarastointiaikaa tuotannon vasteajaksi (production lead time, PLT).
Laskeaksemme prossijaksotehokkuuden (process cycle efficiency, PCE) jaamme arvoa lisäävän ajan tuotannon vasteajalla. Tämän tehtyämme saamme PCE:ksi 0,15%. Ymmärtääksesi paremmin PCE:tä voit tutustua tähän artikkeliin.
Ja siinä se! Olet juuri luonut nykytilakartan. Tämä saattaa vaikuttaa hieman arveluttavalta aluksi, mutta pienellä harjoittelulla sinusta tulee todellinen arvoketjukarttakone!
Seuraavassa osassa näemme minkälaisia parannuksia suunnittelemme tähän prosessiin kun piirrämme tavoitetilakartan.
