perjantai 16. marraskuuta 2007

Lean-artikkeli kookas.fi:ssä

Huhhuh, rupes veri pakkautumaan päähän luettuani tämän artikkelin. Kirjoituksessa esitetyt ajatukset ovat niin monella tapaa väärin, että en oikein tiedä mistä aloittaisin.

Lean Management ajattelun perustana on, että keskitytään toimintaan, joka tuo asiakkaalle lisäarvoa. Yrityksestä ulkoistetaan kaikki lisäarvoa tuottamattomat toiminnot.

Ensimmäinen lause vielä ihan ookoo, mutta tuo toinen (lihavointi minun). Voiko lean ajattelua enää pahemmin väärin ymmärtää? En tarkoita sitä, etteikö ulkoistamisella olisi paikkansa, mutta ei ongelma poistu sillä, että ulkoistetaan ongelmallinen prosessi jollekkin toiselle. Lisäarvoon keskittyminen ei tarkoita kaiken muun ulkoistamista vaan tuhlauksen poistamista prosesseista niin, että arvon lisäämiseen käytetty aika kasvaa.

Lean Management ei toimi, jos käytössä ei ole nykyaikaista ja ajantasaista tuotanto- ja tietotekniikkaa.
Ja edelleen niin väärin, että puistattaa. Yksi leanin tavoitteista on tehdä enemmän vähemmällä ja tässä 'vähemmällä' sisältää myös uudet investoinnit. Prosessien pitää olla kunnossa ennenkuin niitä lähdetään automatisoimaan muuten automatisoidaan tuhlausta, eikä se ole yhtään vähemmän turhaa kuin manuaalinen tuhlauskaan.

Tämä nyt ei ole esimerkki todellisesta tilanteesta, onneksi niin. Mutta tällaiseen suhtautumiseen leania kohtaan on olemassa jo termikin. Lean Blog käyttää väärinymmärretystä lean jalkautuksesta termiä LAME tai Lean As Misguidedly Executed.

5 kommenttia:

  1. Yhdyn ja ymmärrän tuskasi. Olen nyt yrittänyt töissä "kehittää" meidän prosesseja ja olen tämän ohessa etsinyt tietoa netistä ja lukenut paljon kirjoituksia. Hämmästyttävää kuinka monessa mukamas "alan konsulttifirmassa" asian ydin on se, että kaikki lähtee uusien softien hankinnasta ja lisäämällä tietotekniikkaa. Pöyristyttävää.

    VastaaPoista
  2. Taas ääni Panulle, nuo tekstin virheet ovat puistattavia.

    Itse kiteyttäisin tuota waste elimination osaa siten että kun value map on luotu, toimintojen järkeistäminen johtaa varsinkin kakkostyypin "mudan" eliminoimiseen välittömästi mikäli organisaatiossa on halua.

    Tukitoimintojen muda onkin jo vaikeampi toteuttaa, mutta sekin onnistuu ajan kanssa. "pursuit for perfection".

    Hyvä blogi, juuri löysin. Valitettavasti suomessa tuo Lean ajattelu on vasta lapsenkengissä. Meille se tuli ryminällä uusien Japanilaisten omistajien mukana :)

    VastaaPoista
  3. Hienoa, että olette päässeet lean-tielle. Työskentelin aiemmin yrityksessä jolla oli läheinen japanilainen kumppani joka oli Toyotan Tier1 alihankkija, mutta tätä ei käytetty mitenkään hyväksi.

    Puistatti ajatellakkin mitä mahdollisuuksia siinä haaskattiin jatkuvasti.

    VastaaPoista
  4. Jälleen kommentti Panulle, suurkiitos Lean Blogista. Lean-ajattelulle on koko Suomessa erittäin laaja tilaus. Toivottavasti tämä sivusto vie osaltaan Leanin ilosanomaa eteenpäin.

    Kirjallisuutta tulisi kiireesti kääntää lisää, tähän mennessä olen löytänyt suomeksi vain Jeffrey Likerin kirjan Toyotan tapaan. Ongelmana on, että varsinkin pk-yrityksissä englanninkielinen kirjallisuus jää usein lukematta. Siellä Lean-ajattelua voitaisiin kuitenkin soveltaa nopeasti ja hyvin tuloksin.

    Laajasti ymmärrettynä Lean periaatteita voidaan soveltaa yhteiskunnassa mihin tahansa. On esimerkiksi mahdollista kritisoida uusien ydinvoimaloiden rakentamista ja sille perusteena esitettyä sähkönkulutuksen jatkuvaa kasvua.

    Keskittymällä sen sijaan hukan eliminoimiseen kaikissa tyypillisissä kulutuspisteissä, sähkön kulutusta voidaan varmasti pienentää. Näin ollen uusia voimaloita ei lainkaan tarvita.

    Hukan eliminoiminen loisi samalla merkittävää uutta osaamista energiatehokkaiden ratkaisujen valmistamiseen. Lean-periaatteiden ja tekniikan kehityksen pohtiminen tarjoaa loputtomasti ideoita tähän suuntaan.

    Kuten esitit, Kookoksessa kirjoittajalla ei ole ollut kunnollista näkemystä Leanin sisällöstä.

    Lean-analysoinnin lopputuloksena voidaan useasti päätyä vastakkaiseen lopputulokseen, jossa aiemmin ulkoistettuja asioita kannattaakin siirtyä valmistamaan yrityksen sisällä.

    Parhaimmillaan lopputuloksena on tuotantoprosessien yksinkertaisuus ja nopeus sekä varastojen eliminointi. Kokonaiskustannuksetkin voivat olla pienemmät kuin ulkoistetussa mallissa, lähinnä kysymys on siitä kuinka kokonaiskustannukset kummassakin tapauksessa määritellään.

    Kriittisesti ajateltuna ulkoistamisen perusteet tulisikin aina kyseenalaistaa. Monesti sitkeys vain ei riitä siihen, että nykyisestä toiminnasta todella yritettäisiin ottaa Japanilaiseen tapaan kaikki mahdollinen irti. Ennemmin mennään siitä missä aita on matalin ja siirretään tuotanto esimerkiksi Kiinaan. Japani onkin malliesimerkki siitä, että toimimalla lean periaatteiden mukaisesti länsimaisellakin kustannustasolla voidaan varsin hyvin kilpailla Kiinan valmistuksen kanssa.

    Yleisemmin Leanissa viehättää erityisesti periaatteiden selkeys, tavoitteet ja sovelletut ratkaisut ovat hyvin maalaisjärjellä ymmärrettäviä.

    Harmittavan usein tuotannosta tuntuu vain tulevan mutkikas hässäkkä. Osittain myös sen seurauksena on helppo todeta, ettei valmistaminen kannata Suomessa, vaikka itse asiassa perimmäisiä ongelmia ei vain ole ratkaistu oikein.

    Tähän voivat olla osasyynä myös tuotannonohjauksen ATK-ohjelmat.
    Mikäli perusprosessit eivät ole kunnossa, tuotannonhjausohjelmien käyttöönotto lisää sekaannusta. Järjestelmät eivät useinkaan myös jousta käytännön vaatimusten mukaan.

    Tästä seuraakin helposti leanin hengen mukainen johtopäätös, kannattaa välttää mutkikkaita järjestelmiä ;).

    VastaaPoista
  5. Jep, ei automatisoitu tuhlaus ole yhtään vähemmän tuhlausta kuin manuaalinenkaan. Vähän vain paremmin piilossa ja hankalampi eliminoida kun kallis järjestelmä on jo ostettu.

    Osittain tästä syystä olen lyönyt lusikkani myös oman työpaikkani tietojärjetelmäsoppaan. Ihan sen takia, että uusi järjestelmä palvelisi optimaalista prosessia eikä toisinpäin.

    VastaaPoista